Digimarkkinoinnissa on helppo turvautua valmiisiin kaavoihin ja "best practice" -listauksiin. Tee tĂ€llainen kampanjarakenne, kirjoita tĂ€llainen mainosteksti, laita tĂ€llaiset asetukset, optimoi nĂ€in. Aloittelevalle tekijĂ€lle nĂ€mĂ€ ovat kullanarvoisia suuntaviivoja. Ne tuovat turvaa ja estĂ€vĂ€t pahimmat virheet. Ongelma syntyy kuitenkin silloin, jos suosituksista tulee ainoa totuus, jota ei kyseenalaisteta. On hyvĂ€ pysĂ€htyĂ€ miettimÀÀn, mistĂ€ nĂ€mĂ€ suositukset alun perin kumpuavat: đŸ€‘ Mainosalustat itse Google, Meta ja LinkedIn antavat ohjeita, jotka perustuvat usein valtavaan jenkkimarkkinaan sekĂ€ alustojen omaan tavoitteeseen mediapanostusten kasvatuksesta. Moni suosituksista on vĂ€hintÀÀnkin absurdeja, etenkin pienemmĂ€llĂ€ Suomen markkinalla. Vaikkapa Googlen suosituksilla tilin "optimointipisteet" voivat nousta sataan prosenttiin, vaikka samalla mainosbudjetti palaisi tĂ€ysin vÀÀriin hakusanoihin. ✏ SisĂ€ltömarkkinoinnin kehĂ€ Moni paras kĂ€ytĂ€ntö elÀÀ sitkeĂ€ssĂ€ geneerisissĂ€ blogeissa, joissa samat vinkit kiertĂ€vĂ€t vuodesta toiseen ilman tuoretta nĂ€kökulmaa tai edes kevyttĂ€ haastamista. TekoĂ€lyavusteinen sisĂ€llöntuotanto on vain kiihdyttĂ€nyt tĂ€tĂ€ ilmiötĂ€. Siksi suositusten ÀÀrellĂ€ kannattaa aina pysĂ€htyĂ€ hetkeksi ja kysyĂ€: ✅ Kenen dataan tĂ€mĂ€ perustuu? ✅ Kenen markkinaa tĂ€mĂ€ palvelee? ✅ Ja ennen kaikkea: toimiiko tĂ€mĂ€ meidĂ€n tapauksessa ja miksi? Suositukset ovat hyvĂ€ lĂ€htökohta, kunhan ymmĂ€rtÀÀ miksi ne on annettu.